.

Sinin pennut on syntyneet la 10.9.2011

3 + 2 = 5

* 1 keltainen uros, 2 mustaa urosta ja 2 mustaa narttua

* pennut on luovutuksessa 29.10.

.

Kaikki pennut on varattuja !!

.

HUOM !!!

- Kuvia ja kuulumisia Sinin pennuista päivitetään tähän kohtaan viikottain -

.

- vastasyntyneet -

- Sinin jättikokoiset pennut on syntyneet viime yön pimeinä tunteina. Kuten viimeksi, pennut oli  todella isoja syntyessään, eli töitä tehtiin kovasti niiden maailmansaattamiseksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin; Sini jo yhden pentueen hoitaneena hoitelee pentujaan hienosti.

- 6 vrk -

- Sinin pennut siis jo 6 vrk vanhoja, pikkuhiljaa ollaan toivuttu rankasta synnytyksestä ja kaikki voivat hienosti ja paksusti., kuten myös "adoptio"pentu, joka on siis Hilen pentu :) Pentuosastolla siis kaikki hyvin. 

- 2 vk -

- Viikko vierähtänyt vauhdilla ja pennut senkun kasvaa kohisten. Pentupannat ilmestyi kaulaan tunnistamisen varmistamiseksi. Sinin pennut onkin olleet jaloillaan jo monta päivää ja suurimmalla osalla on silmätkin jo auki. Välillä mennään jo vauhdilla, ettei tassut meinaa mukana pysyä. Kynsiä on leikelty muutaman kerran, jotta tottuvat siihenkin hommaan heti pienestä pitäen. Tästä jatkamme eteenpäin - täälä ostastolla kaikki hyvin.

- 2 vk, 5 pv -

- osasto S aloitti myös kiinteän ruuan syömisen ( = raakaa naudan paistijauhelihaa :) ja, kuten näkyy, pikkuneitit-mustat syö samalla kasvattajan sormet. Hyvin siis kelpasi uusi eväs.

Kaikki ovat reippaasti jaloillaan ja kaikilla myös silmät auki. Kovasti väliin jo ääntelevät ja onpa pieniä leikkiyrityksiäkin jo näkyvissä. Tarpeet osataan tehdä ihan itse ja Sini hoitaa jätösten keräilyn.

.. ja sitten vauhdilla tissittelemään. Huomaa Sinin ilme = EVVK = ei vois vähempää kiinnostaa. Ja, kuten näkyy, utareet on ihan täynnä maitoa. Ilmeestä huolimatta Sini reagoi jokaiseen pieneenkin inahdukseen, mikä pentuaitauksesta kuuluu ja käy heti tarkistamassa tilanteen, että mikäs hätä siellä on ja hoitaa ja imettää pentunsa esimerkillisesti.

...ja mie oon omasta mielestäni musta jääkarhupoika :) pikkuhiljaa niistä rasvahylkeistä kuoriutuu siis labradoriksi tunnistettavia olioita... ( katso valtava saukonhäntä :) Onkohan tää nyt sitten kolmen eläinlajin risteytys: jääkarhu, hylje ja saukko ??

- 3 vk, 1 pv -

...ja, kun pari päivää harjuuteltu kiinteän ruuan syömistä - se sujuukin jo kuin oppikirjasta :)

- 3 vk, 2 pv -

... mie oon se poika vesikupista :)

- 4 vk -

Taas aika kuluu kuin siivillä, pennut senkun kasvaa. Neulanterävät hampaat on tukevasti jokaisella jo suussa ja niitä myös käytetään -  väliin leukojen välissä on kaverin häntä tai korvanlehti ja silloin huuto kiirii koko mökkiin - kamala kiljunta, joka loppuu sitten kuin leikaten, kun hampaat irroitetaan. Myös Sini on saanut osansa hampaista, pari kertaa on kiljuen hypännyt pois imettämästä ja katsellut taakseen, että kuka/mikä puri vai pisti?? Purulelut ja vinkulelut on vallanneet pentuaitauksen ja kyllä niitä rääkätään oikein urakalla. Pentuaitauksen etuseinä on aivan liian matala, sillä aamulla herätyskellon soidessa pennut tuli kuin tyhjää vaan aidan yli ja olivat jo isommalla portilla vastassa, että - ruokaa !! / eli etuseinän korotus esissä kasvattajalla - ei tunnu tuolla kasvattajalla olevan yhtään huumorintajua - heti kun pennut keksii jotain tosi kivaa, niin tekee kaikkensa ettei sama toistu..) Ja, yllättävää, että näistäkin epämääräisen oloisista karvakasa-olioista alkaa pikkuhiljaa kuoritua labradoriksi tunnistettavia pikkuriiviäisiä :)

- 4 vk, 2 pv -

- riistaan tutustumispäivä. Herra Variksen tärkeä tehtävä tutustuttaa pennut tähänkin otukseen, eli varis meni ja tipahti suoraan pentuaitaukseen. Pennut oli nukkumassa, mutta pikkuhiljaa alkoi nenät käymään, kuka-mitä-missä? Ja, kun käry kävi nenään, salamana ylös, tutkimaan mitä tapahtui ja kiinni!! Voi varis-parkaa, se on siellä alimpana.. Eipä tarvii miettiä, onko riistaviettiä osasto S:llä..

.. eilisen huippu metsästyspäivän loppunautinto pentuaitauksessa, eli Herra Pupujussin "jäänteet" loppuhyödynnyksessä ennen loppusijoittamista kompostiin. Siellä siis tarjolla tuoreen jäniksen pää + verinen nahka ja muutama käpälä. Kyllä sai jänis "arvoisensa" loppuelämän viimeisen hetken ja pennut mielenkiintoisen "hajumuistin" mieleensä.

- 4 vk, 4 pv -

Osasto S aloitti myöskin ulkoilut hiukan normaalia aiemmin, kun sattui tuo keli kohdilleen. Kyllä olikin mukavaa, kaikkea uutta ja ihmeellistä tutkittavaksi ja maisteltavaksi - ruoho ja koivunlehdet, nam. Tästä ne ulkoilut sitten jatkuu päivittäin, kelin niin salliessa.

..mustat "poijjat" vauhdissa.

On se tuo ulkoilma vaan uuvuttavaa - pennuille tuli kyllä semmoinen nuijanukutus tuosta ulkoilureissusta, että kerrankin meillä on ihan hiirenhiljaista :)

- 6 vk - ...ja olo tuntuu tältä, kun 2 pv vesisateen takia sisällä... vain ääni puuttuu..-

- ilo ja autuus, vihdoin päästiin taas ulos = tulos tässä :) kerrankin osasto S hiljaa ja kiltisti :)

- Mitäs viikkoon tapahtunut? Nyt pennut on sitten ihan "omillaan", kun äiskä-Sini vieroitti pennut kokonaan, eli nyt sitten syödään vaan ankeeta kuivamuonaa ja hörpitään vettä päälle - kyllä palvelu on huonontunut tässä "hotellissa".. Ja, kasvattajan huumorintaju tiessään, kun ihanat vesikupissa rypemiset on taaksejäänyttä elämää ( kasvattaja pirulainen teki uuden vesikuppisysteemin, jossa pennut ei pääse rypemään enää.. ikävä ihminen tuo kasvattaja, väittää että vesikuppissa oleva vesi on juomista varten vaan :) Mikrosirut tökättiin niskanahan alle, kasvattaja sai rekisteröityä sen jälkeen pennut, näkyy jo Koiranetissä ja matoposti toi rekkaritkin postilooraan jo. Juu, ja sitten tapahtui kummia yksi kaunis päivä - kovasti meitä kehuttiin, kun osattiin seisoa pöydällä kauniisti ja päästiinpä myö valokuviinkin :) Sitä ennen meitä kyllä virutettiin, venytettiin, syynättiin, vertailtiin ja käskettiin olla nätisti. Pennut on siis "arvioitu" ja "jaettukin" uusille omistajille, eli jokainen tietää mikä riiviö viikon päästä saapuu sinne kotiin riekkumaan. Mutta, viimeinen viikko lähtee siis käyntiin kasvattajan helmoissa..

.

23.10.

Taas oli kaikenmoista mielenkiintoista tänään, näin sunnuntain kunniaksi. Ei saatu tuon täti-Moonikan kanssa aikatauluja muuten sovitettua, eli eläinlääkäri kävi sitten tänään tekemässä pentuetarkastuksen. Olikin kumma täti, kun sitä kiinnosti niin paljon kopeloida ja ropeloida meitä :) Ja, suuhunkin piti tunkea - väitti että pitää tutkia purennat. Ja, pojilta piti kopeloida jalkojenvälit, mitä sieltä löytyy - ihme täti. Ja, kuuntelipa tuo hyväkäs stetoskoopilla sydänääniäkin. Vuorossa siis virallinen eläinlääkärintarkastus luovutusta silmälläpitäen ( hiukka aikaseen, mutta kun Hilen pentuja lähtee jo keskiviikkona, niin samalla osasto S tutkittiin myös )

Kaikki siis kunnossa, terveitä reippaita pentuja, purennat kunnossa ja pojilta löytyi jokaiselta kaksi pientä kivestä kivespusseista. Ja, mikrosirut oli jokaisella paikoillaan edelleen.

.

28.10.

Joo, yksi yö vielä jouluun, eli huomenna talo alkaa hiljetä, kun osasto S muuttaa omiin koteihinsa, toki viimeinen on maanantaihin asti meijän ilona. Niin se aika menee nopeaan. Nämä pennut onkin melkein aikuisen kokoisia jo lähtiessään, kun syntymäpainokin oli niin valtava - onneksi lopullisen koon määrää perimä, ei syntymäpaino tai luovutusiän koko.. Ovat siis huomattavasti isompia, kun normaalisti miun pennut luovutusiässä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteista siis luvassa uusissa perheissä :)

.

.

.

 

.

.

.