--

Vuosi 2021 jää historiankirjoihin, tuli ja meni ja mitä jäi käteen?

Toinen koronavuosi ja mehän ei käyty, ei sitten missään... Miekin oon luullut olevani aktiiviharrastaja, mutta ei näyttelyn näyttelyä koirien kanssa. Oikeestaan näyttelykäynnit loppui jo elokuun alussa -19. Vain yksi hupinäyttely ja Nortille tuloksen hakureissu kotinäyttelystä, oli syyskuussa -20. siis 2,5 v jo... Otto täytti juuri 8 vee ja siirtyy jo veteraaneihin, Tave ja Iivo tulee jo 5 vee, Viat voisi aloittaa uransa suoraan junnuista... a-p-u-v-a...

Maaliskuussa oli vuoden ainoa pentue, no - nyt suunnitelmat "vaiheessa" uudelle vuodelle.. toivossa on hyvä elää?

Juhannuksen jälkeen pitkäaikainen haave toteutui, kun Viat saapui vahvistamaan joukkoja ( talossa taas ruskea uros :), no nythän Viat on jo 8 kk ikäinen teini, pieni iso mies :), jota isot pojat palvoo ja taitaa omistajakin palvoa.. Niin, meillähän on sitten kotona vain uroksia, yhteensä 5 kpl ja koiramäärää ei ole tarkoitus lisätä lähiaikona, vaikka pieniä virityksiä on koko ajan vetämässä ( ainahan niitä on oltava )

Syksy on meillä jänismetsästyksen aikaa ja hyvin syksy lähtikin käyntiin Nortin kanssa, kunnes "maailma" pysähtyi lokakuun alussa Nortin rysähdettyä puukarahkakasaan kiivaassa ajossa... siitä seurasi pitkä sairasloma ja toivottoman hidas toipuminen vammoista ( mikään ei sitten mennyt sen kuuluisan oppikirjan mukaan ) ja kun koira alkoi olla kunnossa, kelit ei ole suosineet metsästyshommia ( pakkasta ja luntakin riittämiin ) ja tuuriakaan ei ole ollut mukana. Ja, jotenkin tuntuu, ettei Nortti ole palannut ennalleen?, jotain jäi sinne karahkakasaan :(, sillehän jäi aika iso "painauma" kalloon, korvan eteen...

Mutta, paljon hyvää myös, paljon käytiin järvellä, kalassa, metsässä, marjassa ja sienessä :) ja tietenkin se perusarki koirien kanssa, pitkine metsälenkkeineen maastossa päivittäin.

Nyt katseet vuoteen 2022 - saas nähä, joko näyttelykehät avautuvat meille? Ilmoitinkin jo, mutta näyttely peruttiin.  Kokeisiinkin olisi tarkoitus päästä?

--